Hyvinkään Postimerkkikerhon tapahtumia vuosien varrelta.

Tarkasti ei voitane sanoa sitä milloin historian lehdet alkavat varista. Ihmisen elinkaarella 40 vuotta on noin puolivälissä, suhteellisen pitkä aika siis mutta kuinka nopeasti se lopulta menee. 40 vuoden aikana ehtii ja sattuu kaikenlaista. Tuona aikana ihmisen muisti taltioi ja hävittää melkoisen määrän tietoa. Muistatko sinä missä olit ja mitä teit tammikuussa 1967?

Aika harva muistaa ja voitaneen sanoa että historian lehdet ovat alkaneet varista, vai ovatko? Tässä on kuitenkin ajankohdista, paikoista ja tapahtumista, sekä ennen kaikkea kertomus niistä ihmisistä jotka ovat osallistuneet kerhon toimintaan.

Hyvinkään Postimerkkikerhon perustava kokous pidettiin 18. tammikuuta 1967 Osuuskassan nyk. Osuuspankin kerhohuoneessa. Kaikki tosin oli jo alkanut aikaisemmin, sillä Hyvinkäällä toimi jo postimerkkikerho. Rautatien filatelisteilla oli paikkakunnalla kerho, mutta kaikki eivät olleet tyytyväisiä jonkin tietyn yrityksen siivessä elävästä kerhosta.

Syksyllä 1966 Valtion villatehtaalla Valvillassa keskustelivat ins. Görgen Grönlund sekä Vilho Moisio postimerkkeilystä ja totesivat että pitäisi olla kerho joka ei ole sidoksissa mihinkään. Asiaa alettiin kehittelemään ja Grönlundin ja Moision avuksi saatiin mm.  Jorma Haavisto. Työryhmä teki lehtiin infoa, ja jakeli mainoksia ja loppu-tuloksena oli perustamiskokous.

Itse kokoukseen saapui 24 merkkeilystä kiinnostunutta henkilöä. Kokous päätti yksimielisesti perustaa Hyvinkäälle postimerkkikerhon. Kerhon nimelle oli alussa kaksi ehdostusta:

Hyvinkään Postimerkkeilijät ja Hyvinkään Postimerkkikerho. Perustavassa kokouksessa keskusteltiin kerhon suuntaviivoista ja kokousten ohjelmasta. Kokouksen ohjelmassa sovittiin; aloitus virallisilla asioilla, sitten vaihtotoiminta ja huutokaupat. Myös numismatia päätettiin ottaa kerhon ohjelmaan.

Perustavassa kokouksessa valittiin kerhon ensimmäinen silloin viisijäseninen johtokunta.

Johtokuntaan tuli valituksi:

puheenjohtaja Görgen Grönlund
varapuheenjohtaja Seppo Verhiö
sihteeri Pertti Juslin
rahastonhoitaja Niilo Ristamo
jäsen

Teuvo Seppänen

Kokouksen aikana muutamat paikalle saapuneet Rautatien Filatelistien edustajat pitivät puheenvuoroja joissa toivottiin että kilpailevaa kerhoa ei perustettaisi.

Kerhon kokoukset päätettiin aluksi pitää Osuuskassan kerhohuoneella. Tässä oli ehtona se että kerho avaisi tilin Osuuskassaan, jolloin kerhohuone oli käytettävissä korvauksetta.

Perustava kokous teki myös päätöksen että kerholle perustetaan oma nuoriso-osasto. Sen toimintasuunnitelma päätettiin laatia erikseen, mutta päätös perustamisesta kertoo että myös nuoriso-osastolla on juhla-vuosi meneillään.

Ensimmäinen toimintavuosi oli työntäyteinen. Oli monta asiaa tehtävänä. Kerhon säännöt piti laatia ja tuon tehtävän otti hoitaakseen tuolloin yhdistysrekisterissä toiminut varatuomari Hannu Tulkki.

Toiminnan alussa merkkejä vaihdettiin, joko merkki merkiltä tai LaPe- luetteloa apuna käyttäen. Rahaa vaihdon välineenä ei käytetty. Jos jollakulla ei ollut antaa vaihdoksi sopivia merkkejä, sovittiin ns. velasta ja vaihto suoritettiin myöhemmin.

Raha vaihdon välineenä tuli kuvaan huutokauppojen ja valintavihkojen myötä. Valintavihot tulivat mukaan kuvioihin kun kaikkien vaihtomerkit oli moneen kertaan käyty läpi.

Vuoden 1968 aikana kerho kokoontui 17 kertaa. Kokouksia pidettiin jo tuolloin joka toinen torstai ja keskimäärin 19 jäsentä oli jokaisessa kokouksessa läsnä. Vuoden 1968 aikana kerho myös liittyi Suomen Filatelistiliittoon. Tuosta liittymisestä käytiin melkoisen monta ja kiivasta keskustelua. Monet olivat hyvin pessimistisiä ja vielä useammat eivät nähneet siitä mitään hyötyä, mutta päätös liittymisestä kuitenkin tehtiin. Hämmästyttävää asiassa on se että ne jotka tuolloin vastustivat asiaa ovat edelleen sitä mieltä että virhe tuli tehtyä, sillä mitä kerho on hyötynyt liitosta……

Vuosi 1969. Vain kaksi vuotta kerhon perustamisen jälkeen johtokuntaan valittiin kahdeksan henkilöä ja kerho järjesti ensimmäisen postimerkkinäyttelyn.

Johtokunnan kokoonpano 1969 oli seuraava:

puheenjohtaja Görgen Grönlund
varapuheenjohtaja Raimo Harlio
sihteeri Pertti Juslin
rahastonhoitaja Seppo Verhiö
jäseninä

Pentti Kanerva
Niilo Ristamo
Esko Rummukainen
Pertti Saunamäki

 

Vuoden 1969 kerhoillat pidettiin edelleen Osuuskassan kerhohuoneella.

Ensimmäinen kerhon järjestämä postimerkkinäyttely pidettiin 15.-16.2.1969 kauppaoppilaitoksessa. Tätä täytyy pitää saavutuksena nuorelle kerholle. Näyttelyssä oli esillä lähes 30 kokoelmaa, joista 22 oli postimerkkikokoelmia ja loput rahakokoelmia. Postimerkkikokoelmissa oli esillä perinteisiä Suomikokoelmia, maakokoelmia sekä aihekokoelmia. Paikallisen lehdistön uutissoinnissa näyttely oli hyvin esillä ja esiintyneissä kommenteissa kiinnitettiin varsinkin huomiota aihekokoelmiin, jotka olivat tuolloin voimakkaasti lisääntyneet.

Näyttelyn järjestelyt onnistuivat hyvin ja paljon kokemusta kertyi. Näyttelyn onnistumisesta ja ennen kaikkea näyttelyn markkinoinnin onnistumisesta kertoo vierailijoiden määrä, joka kohosi 300 henkilöön. Kerho osti näyttelyyn 500 pääsylippua, joista osa annettiin kerhoillassa jäsenille ennakkomyyntiin.

Aikakauden historia kertoo että vuonna 1969 Suomessa oli 60 postimerkkikerhoa ja niissä 3000 jäsentä. Hyvinkään Postimerkkikerhon jäsenmäärä oli 30 eli näyttelyssä kävi 10-kertainen määrä vierailijoita ja 10 prosenttia kaikista filatelisteista. Tämä nyt ei aivan ole näin, sillä jo tuolloin arvioitiin postimerkkien kerääjiä olevan 20 – 30.000 ja vain osahan halusi kuulua johonkin kerhoon. Mutta lukuja vertaamalla ja pyörittämällä saa mielenkiintoisia pähkäilyjä aikaan. Mielenkiintoisen vertailun saisi aikaan myös pähkäilemällä itse esillä olleita kokoelmia. Aikakirjat kertoivat esillä olleista 22 kokoelmassa olleen 700 – 800 merkkiä. Siis n. 40 merkkiä kokoelmaa kohti. Näyttelyssä olleista rahakokoelmissa oli mukana varsin täydellisiä Suomen rahoista. Numismaatikot olivat myös muuten hyvin aktiivisesti kerhon toiminnan alussa mukana ja heidän saavutuksistaan myös kirjoiteltiin paljon. Sittemmin numismatia on siirtynyt pois postimerkkien yhteydestä.

Vuosi 1969 oli myös merkittävä monella saralla. Tätä merkittävyyttä myös hyödynnettiin filateliassa. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon ihmisen ensimmäinen kävely kuussa. Tuo Neil Armstrongin sankariteko kuvattiin postimerkille ja samalla se teki aiheesta kiinnostavat. Niin kiinnostavan että avaruusaiheisesta kokoelmasta kuultiin esitelmä, kokoelma oli esillä ja lopuksi kerhoilta huipentui autenttisiin filmeihin Apollo 11 laskeutumisesta kuuhun.

Vuonna 1969 kerholaisia osallistui myös muihin näyttelyihin. Aihefilatelistien näyttelyyn osallistuivat ainakin Raimo Harlio – Laiva ihmisen palveluksessa ja Seppo Verhiö – Linnut. Kokoelmat sijoittuivat hyvin sillä Harlio sai kullatun hopean + kunniapalkinnon ja Verhiö hopeaa.

Seitsemänkymmentä luku toi uusia tuulia. Osuuskassa halusi kerhotiloistaan ulko-puoliset käyttäjät pois ja päätti aloittaa vuokran keräämisen. Kerholla ei ollut mahdollisuuksia alkaa vuokraa maksamaan ja siten kerho alkoi etsiä uutta paikkaa. Uudeksi paikaksi löytyi ensin kirjaston kellari.

Kellarissa sijainneessa väestönsuojassa olo oli turvallista, joskin ahdasta. Varsinkin ahtautta aiheutti se että nuorison määrä oli kovassa kasvussa. Nuorten tarmo ja into sai aikaan ahtautta ja ääntä. Ääntä oli jopa niin paljon että kerho teki päätöksen eriyttää aikuisten ja nuorten kokoukset. Aikuiset jäivät kellariin ja nuoret siirtyivät muualle.

Kirjaston aikakaudesta on ikävin tapaus kerhon historiassa. Tuolloin suurta kiinnostusta herättäneistä ja aktiivisessa silmäilyssä olleista valintavihoista alkoi häviämään merkkejä maksamatta. Asia huomattiin pian, mutta useita kalliita merkkejä hävisi. Tekijät pystyttiin jäljittämään, näyttöä ei saatu, mutta keskustelun jälkeen ongelma loppui ja hävikki kuitattiin pois yhteiskustannuksella. Tilaisuus teki kiusauksen liian suureksi…

Aika väestönsuojassakin loppui kun kirjasto tarvitsi tilat itselleen. Uusi kokoontumispaikka löytyi Salonkadulta Seitsenpirtti nimisestä kahvilasta (nykyisen Voima-aseman paikalla), joka kylläkin oli maksullinen. Kahvilan pitäjän ehtona kokouksille oli kahvitus eli kokoukseen osallistujat joutuivat ostamaan kahvit.

Kerholaisten kahvikiintiö tuli nopeasti täyteen ja kokousten pitopaikaksi kokeiltiin paikallisten ravintoloiden kabinetteja. Aikakirjat eivät mainitse vuokrasta, mutta ainakin mahdollisuuksia käyttää palveluja oli.

70-luvun alussa kerho myös järjesti yhteisiä kokouksia lähikerhoille muutamia kertoja. Ainakin Riihimäeltä ja Järvenpäästä saapui vierailijoita kerhon kabinettiin keskustelemaan, myymään, ostamaan, vaihtamaan ja tutustumaan. Vaikka kokoontumisia ei montaa pidetty jäi kuitenkin ystäviä joiden kanssa jatkettiin yhteyden pitoa privaatisti.

Kansakunnan kabineteista siirtyvät kokoukset kouluun. Hyvinkään keskustassa sijaitseva ns. Aseman puukoulu oli jonkin aikaa keskipisteenä kerholle. Koulu oli sijainniltaan hyvä, mutta ongelman tuotti kalustus. Koulu oli ala-asteen käytössä ja pulpetit oli suunniteltu myös pieniä oppilaita varten. Mielessään voi hymyillä ajatukselle vajaan kymmenysosatonnin ruhon sijoittamisesta pieneen pulpettiin. On siinä ollut illoissa ilo irti.

Nuoriso oli aloittanut omat kokoontumisensa Viertolan nuorisotalolla. Talohan on keskustasta katsoen hieman sivussa, mutta paikkana varsin mainio. Aseman koululla ilon pito ei kaikkia kiinnostanut ja kun väki rupesi vähenemään alettiin etsiä uutta paikkaa. Nuorison silloiset vetäjät – Grönlund, Salminen, Anttila – ehdottivat että kerho siirtyisi samoihin tiloihin Viertolaan, mutta eri päivälle. >Päätös toteutettiin ja Viertolassa vierähti koko 80-luvun alku.

80-luvun puolivälin vaiheilla kerholle tarjottiin mahdollisuutta siirtyä takaisin keskustaan. Hyvinkään taidemuseon tiloista Jussintorilla oli vapaita kokous-huoneita. Ja koska kerho sai kokoontumispaikan kaupungista vuokratta, siirtyi kokoontumispaikka hyvään ja arvokkaaseen paikkaan.

Joka puolella meni lujaa ja kovaa kunnes 90-luvun alussa iski lama. Kaupunki joutui hätään ja hakemalla haettiin paikkoja täyttää kaupungin kassa. Myös kerholle kerrottiin että kaupunki aloittaa vuokran perinnän käyttämästämme tilasta. Köyhänä kerhona emme voineet lähteä maksamaan kokoustiloista vieläkään, tilanne oli kuin aikoinaan 60-luvulla.

Alkoi uusien tilojen etsintä. Hyvinkään postissa vaikuttanut Seppo Verhiö sai sovittua postin kanssa mahdollisuudesta kokoontua postin tiloissa ja postiin mentiin kovasti kiitollisina. Mutta jotta tarina saisi onnellisen lopun, pitää vielä olla jotakin joka kääntää hyvänolon tunteen kumolleen. Sitten saadaan palsamia, voiteita ja rohtoja kipujen lievitykseen ja tulevaisuus on auvoinen. Nimittäin posti tilat Hyvinkään keskustassa sijaitsevat varsin korkeassa ja vanhassa talossa. Kokoustilat olivat tuon talon kolmannessa kerroksessa, ei hissiä, pitkiä korkeita rappuja ja filatelisteista vain osa on urheilijoita – siis muita kuin penkki…joten aktiivisuus alkoi kärsiä. Lisäksi talon ulko-ovi suljettiin varsin pian kokouksen alun jälkeen eli ei myöhästyneitä paikalle jollei järjestetty päivystystä. Mieliä kalvoi, mutta sisukkaasti jauhettiin eteenpäin kunnes eräänä päivänä prinssi saapui…siis kaupunki lähestyi kerhoa ja kertoi että oli tapahtunut kömmähdys kun vuokran perimisestä tuli ilmoitus. Palsamia haavoille, kaupunki ilmoitti että olemme tervetulleita takaisin Jussintorille.

Kaupunki joutui kuitenkin varsin pian toteamaan että Taidemuseon käyttäminen kerhojen kokoustilana oli kallista ja jälleen kerran kerho joutui etsimään uuden kokouspaikan. Nyt kaupunki osoitti kerholle kokouspaikaksi nuorisotalo Sillan alakerran, jossa kerholaiset tekivät olan takaa töitä että toiminta saatiin pysymään pystyssä. Tuolloin kerhon aktiivisten jäsenten määrä oli alhaisimmalla tasolla.

Kerho on järjestänyt huomattavan määrän tapahtumia menneiden 40-vuoden aikana ja vielä useampaan se on osallistunut mm. näytteilleasettajana. Ensimmäisen järjestetyn postimerkkinäyttelyn jälkeen 1969 on järjestetty sekä kerhonäyttelyitä että pienoisnäyttelyitä. Kerhonäyttelyt ovat ajoittuneet yleensä tietyn ajanjakson tasauksiin. Kerhon 10-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin Kauppaoppilaitoksella kerhonäyttely 1977. Tuolloin kerhon jäsenmäärä oli lähes suurimmillaan ollen n. 50 – 60 henkeä. Näyttelyyn osallistuvien kokoelmien määrästä aikakirjat eivät kerro ja muutenkin tuo ajanjakso on hämärän usvan alla.

Vuosien 1983 ja 1984 loka – marraskuun vaihteissa järjestettiin yhdessä postin kanssa postimerkkinäyttely. Vuoden 1983 näyttely oli jakaantunut useampaan postikonttoriin ja konttorista riippuen esillä oli yhdestä useampaan kehykseen. Esillä oli kerholaisten kokoelmia laidasta laitaan. Näyttelyn yhteyteen kuului kerhon ja postin järjestämä esittelytilaisuus Hämeenkadun ja Aseman kouluissa. Esittelytilaisuudet hoiti postista Marja-Liisa Majonen sekä kerhosta Unto Salminen ja Görgen Grönlund. Näyttelyn esittelyihin ja järjestelyihin osallistuivat ainakin Unto Salminen, Jouko Mäkinen, Seppo Verhiö, Jarl  Kronlund, Raimo Lindfors ja Görgen Grönlund.

Vuoden 1984 näyttely keskittyi pääpostiin ja esillä tuolloinkin kerholaisten kokoelmia laidasta laitaan. Kokoelmansa olivat laittaneet esille ainakin Anssi Forsblom, Unto Salminen, Seppo Verhiö ja Görgen Grönlund.

Seuraava kerhonäyttely järjestettiin vuonna 1987, jolloin kerholla tuli 20 vuotta täyteen. Myös tämä näyttely pidettiin Kauppaoppilaitoksella. Tässä näyttelyssä kerholla oli oma leima sekä kortti (asema).  Lisäksi oli Taru Vainion tekemä 4 kortin sarja, jossa kerhon nimi ja näyttelyaika oli painettuna korttien taakse. Asema-kortti liittyi samalla Suomen Filatelistiliiton Finlandia-88 näyttelytapahtumasarjaan, joita järjestettiin usealla eri paikkakunnalla.

Tässä näyttelyssä kerho myös muisti ansioituneita kerholaisiin. Pro Filatelia mitaleja, pronssisia, jaettiin 20-vuotisjuhlagaalassa ravintola Harlekiinissa seuraaville: Görgen Grönlund, Niilo Ristamo, Unto Luoto, Seppo Verhiö, Vilho Moisio ja Teuvo Seppänen.

Kaikki edellä mainitut ovat kerhon perustajajäseniä ja edelleen toiminnassa mukana 1987.

Seuraava näyttely pidettiin 3.-4.10.1992 kerhon 25-vuotisjuhlan merkeissä ja jälleen Kauppaoppilaitoksella. Tässä näyttelyssä oli mukana 41 kokoelmaa.

Kokoelmat edustivat nytkin filatelian alueita laidasta laitaan ja hyvin tasaisesti eli mikään osa alue ei erottunut erikseen. Itse tapahtumassa mukana oli myyntipöytiä, postin leimauspiste, seinätarjoushuutokauppa, jne.

Hauskaa voi pitää monella tavalla ja aivan varmasti näyttelyyn osallistujilla ja tapahtuman kasaajilla oli omat hauskat hetkensä ja ne pystyi kokemaan paikan-päällä.

Tämä näyttely liittyi myös Suomen Filatelistiliiton tapahtumiin. Tällä kertaa Nordia -93 nimen alla. Kerholla oli näyttelyssä Nordia-kortti, jossa oli neljä vanhaa kuvaa Hyvinkäästä.

Palatkaamme vielä takaisin 70-luvulle ja muistellaan vielä ainakin yhtä tapahtumaa. Aseman koululla järjestettiin 17.10.1971 Harrastepäivät. Kerho oli mukana tapahtumassa 10:llä postimerkki- ja 1:llä rahakokoelmalla.

Osallistuminen eri näyttelyihin

Kerholaisia osallistui myös useaan tapahtumaan ja näyttelyyn 60- ja 70-luvulla. Seuraavassa pieni lista, jossa tapahtumia, osallistujia ja saavutuksia:

  • Safex 1969 (Suomen Aihefilatelistien näyttely)
    Raimo Harlio, Laiva ihmisen palveluksessa, Kullattu hopea + kp
    Seppo Verhiö, Linnut, Hopea
  • Tampere 1970 (Tampereen Postimerkkikerho)
    Seppo Verhiö, Lintujen elämää, Hopeoitu pronssi
  • Tavastex -77
    Anssi Forslom, USA, pronssi
  • Mikkeli -86
    Anssi Forsblom, USA, kunniamaininta
  • Tavastex -88
    Anssi Forsblom, USA, pronssi

Hyvinkää – Hanko rautatie 100 v. 8.10.1973 Taidetalossa oli tilapäinen postitoimipaikka ja leima. Mahdollisesti oli myös näyttely. 80-luvun tapahtumista onkin jo aikakirjoissa paremmat muistikuvat. Seuraavassa jälleen lista tapahtumista, osallistujista ja muusta asiaan liittyvästä:

Postimerkin päivää vietettiin 25.10.1982. Pääpostissa oli tapahtuman tiimoilta leimaus ja pieni näyttely.

Sama tapahtuma ja paikka samoin maustein vuotta myöhemmin 4.11.1983.

Keväällä 1983, tarkemmin ottaen 25.3 – 8.7.1983 järjestettiin näyttely pääpostissa. tässä näyttelyssä oli esillä postikortteja ja ainakin seuraavilta henkilöiltä:

  • Forsblom Anssi, Rautatieasemia
  • Hilden Lempi, Pääsiäispostikortteja
  • Verhiö Seppo, Hyvinkää-kortteja

Lokakuussa 1985 Hyvinkään Postileimoista oli Seppo Verhiön näyttely pääpostissa Hyvinkää-viikolla. Kyseinen näyttely toi tavallisille postin käyttäjille tuntumaa siihen mitä merkitystä tavallisella postileimalla on historian ja ennen kaikkea paikallishistorian kannalta. Näyttelyyn tutustuja sai tuntumaa mm. Suomen kulttuurivaikutuksista, joihin olivat vaikuttaneet niin Ruotsi kuin Venäjäkin.

26.-27.4.1986 Postikorttiyhdistys Apollo järjesti hotelli InterContinentalissa kansallisen näyttelyn. Kerholaisista mukana olivat ainakin Seppo Verhiö, Parantolan postikorteilla ja Anssi Forsblom, Rautatieasemilla.

24.-25.10.1987 Kerhon 20-vuotisjuhlanäyttely pidettiin Kauppaoppilaitoksella. Mukana oli huomattava määrä kerholaisten kokoelmia sekä aikuisilta että nuorilta. Lisäksi mukana oli myös kutsuttuja kokoelmia lähikerhoista.

22.-24.4.1988 kerho osallistui Hyvinkään Messuille. Kerholla oli oma standi messujen Basaari eli B-hallissa. Standillä esiteltiin kerhon jäsenten kokoelmia sekä kerhon toimintaa.

Syyskuussa 1988 Posti täytti 350 vuotta. Taru Vainio piirsi suuren kortin, jossa kerrottiin postin historiasta Hyvinkään suunnalta tarkasteltuna. (Esim. ratsuposti kulki Hyvinkään eri postien välillä ammoisina aikoina).

Näyttely kirjastossa 1.-22.4.1989. Kirjaston yläaulassa oli esillä kerholaisten kokoelmia ja samalla esiteltiin kerhon toimintaa mm. valokuvien avulla.

Postimerkinpäivä 10.10.1989. Hyvinkään pääpostissa. Esillä oli muutama kokoelma ja samalla esiteltiin kerhon toimintaa ja pidettiin mm. arpajaisia.

90-luvulla tapahtumia on järjestetty ja niihin on osallistuttu tasaisesti. Mitään ryntäystä ei ole ollut, mutta aina silloin tällöin. Seuraavassa pientä listaa:

  • Harrastemessut 1993, 1994 ja 1995
  • Postimerkinpäivä 8.10.1993, leima + näyttely kaupungin alueen posteissa.
  • Aseman puukoululla järjestettiin 6.5.1993 postimerkkitapahtuma. Esillä oli useita ko kokoelmia sekä aikuisilta että nuorilta. Myös myyntipisteitä oli mukana.
  • 12.2.1994 järjestettiin Radanvarsitapahtuma Sillassa. Mukana oli kutsuttu pääradan varren postimerkkikerhot. Paikalla oli edustajia ainakin Riihimäeltä, Järvenpäästä, Korsosta ja Keravasta. Paikalla oli myös Postimerkkikeskuksen johtaja Markku Penttilä kertomassa Postin julkaisuohjelmasta ja periaatteista. Postin julkaisuohjelma oli saanut varsin kriittistä palautetta ja mm. Hyvinkään kerho kirjoitti aiheesta Filatelistiin. Esitelmän piti Eero Hellsten ja huutokauppakin pidettiin hyvillä ja useilla kohteilla, mutta laiskassa huutoinnostuksessa.
  • 1995 järjestettiin Sillassa postimerkkitapahtuma. Näytteillä lähinnä nuorten kokoelmia. Muita kuvioita edustivat myyntipisteet, postin leimauspiste, seinätarjoushuutokauppa, pesupiste, jne. Mukana oli myös Pirkko Juvonen-Valtonen, joka kertoi suunnittelemiensa postimerkkien työvaiheista ja taustoista.

Kerhon historiaan vaikuttaneita henkilöitä on paljon. Osa on tullut ja mennyt osa on tullut ja jäänyt. Yhtenä osana kerhon toimintaa on toimihenkilöiden osuus. Seuraavassa kerhon toimihenkilöitä vuosien varrella.

Puheenjohtajina ovat toimineet ainakin:

 

Görgen Grönlund

1967 – 1981    Unto Salminen 1982 – 1985
Reijo Linfors 1986 – 1987 Seppo Verhiö 1988 – 1990
Jari Krunlund 1991 – 1992 Pertti Sten 1993 – 1997
Anssi Forsblom 1998 – 1999 Matti Piekkari 2000 – 2005
Anssi Forsblom 2006 – 2008 Jari Larka 2009 -

 

Varapuheenjohtajia ovat olleet:

Seppo Verhiö 1967 – 1969      Raimo Harlio 1970 – 1972
Ensio Tommola 1973 – 1974 Raine Tammilehto 1975 – 1977
Raimo Lindfors 1978 – 1979 Pentti Virta 1980 – 1982
Voitto Otava 1983 – 1984 Unto Salminen 1985 – 1987
Pertti Sten 1988 – 1992 Pekka Kajander 1993 – 1997
Jarl Kronlund 1998 Matti Piekkari 1999
Jari Lärka 2000

 

Sihteereinä ovat toimineet ainakin:

Pertti Juslin 1967 – 1973    Anssi Forsblom 1974 – 1975
Raimo Lindfors 1976 - 1978 Seppo Verhiö 1979
Heikki Moisio 1980 – 1981 Raimo Lindfors 1982 – 1987
Görgen Grönlund 1988 – 1994 Anssi Forsblom 1995 – 1997
Kimmo Matinlassi 1998 -

 

Rahastonhoitajan tehtävää ovat hoitaneet:

Niilo Ristamo 1967 – 1970    Seppo Verhiö 1970 – 1975
Raimo Lindfors 1976 – 1980 Niilo Ristamo 1981 – 1982
Raimo Lindfors 1983 – 1988 Anssi Forsblom 1989 – 1990
Seppo Verhiö 1991 – 1998 Anssi Forsblom 1999 – 2005
Antti Heinonsalo 2006 –

 

Kerholla on oma Suomi – kokoelma. Kokoelman kerääminen alkoi kun kerho osti Eero Raunamon kokoelman. Kokoelmaa on kartutettu lahjoituksilla ja ostoilla. Ensin kokoelmaa kerättiin säiliökirjaan, josta siirryttiin kansioon. Kansioon siirtyminen toi kerhoiltoihin pientä puuhaa, sillä merkkien liimaaminen kansioon tapahtui kerhoilloissa.

Kokoelmaa ovat hoitaneet ainakin Grönlund, Vihtkari, Kronlund, Kajander.

Nämä edellä kerrotut kerhon 40 vuoden historian jäljet ovat syntyneet pitkälti koosteena kerhon perustaja jäsenten Görgen Grönlundin ja Seppo Verhiön ajatuksista ja muistelmista 1996.

Kerho kiittää kaikkia historian aikana vaikuttaneita persoonia hyvästä filatelian edistämisestä Hyvinkäällä.